Kutsumanimeltään Pepita haettiin Miettisen Jaanalta Kortteisista. Olin haeskellut tollerin pentua jo useamman vuoden, erityisesti yhtä tiettyä sukulinjaa. Olin varannut Wallinin Pirkolta pennun, mutta pentua en kuitenkaan saanut. Pirkko kuitenkin tiesi ehdottaa yhtä yhdistelmää, jossa pentueen emänä olisi hänen narttunsa pentu, jonka suvut minua kiinnostivat. Onneksi pääsin vielä päältä valitsemaan narttupennun. Pepitaan päädyin, koska se oli eniten kiinnostunut variksesta jo 6vk ikäisenä.
Pepita on ollut pennusta asti kovasti riistaviettinen. Metsästysintoa riittää vaikka muille jakaa, eikä se väsy koskaan. Se on sitkeä hakemaan hukkaan menneitä lintuja, se ei hevillä luovuta.
Ylösajavanakin se pelaa hyvin, eritoten kanalintujahdissa. Kerran se jopa nappasi poikateeren hypystä kiinni, kun lintu erehtyi päästämään koiran liian lähelle.Toinen mainittava juttu kanalinnun pyynnissä on se että Pepita haukkuu lintuja puuhun. Olen jopa sille haukkuun muutaman linnun tiputtanutkin ja kymmeniä missattuja tilanteitakin on...
Taipparikoulutuksessa kuljettiin keväällä 2006 ja 2009.
Kotioloissakin on variksilla ja lokeilla reenailtu. Taipparit se suoritti syksyllä 2009 kolmannella yrittämällä. Variksilla kieriminen koitui aikaisemmilla kerroilla kohtaloksi.
Näyttelyissäkin on käyty, niistä saavutuksina ROP, VSP ja 2xSERT.
Tarkoitus on jatkaa vielä näyttelyuraa tulevina vuosina. Kokeillaan vielä saada se yksi SERT jolloin siitä tulisi FIN MVA.
Pepita on ollut koko pienen ikänsä täysin terve, ei edes minkäänsortin korvatulehduksia tms. ole tarvinnut kärsiä. PRA -status on A . Lonkatkin sillä on A:t.Kyynärät ja polvet 0/0.
Luonteeltaan se on kiltti, vilkas, tottelevainen, iloinen, innostuu helposti, kova uimaan, se rakastaa kaikenlaisia pallo- ja noutoleikkejä yli kaiken.
Pepitan oli aika lähteä syksyllä 2020 paremmille metsästysmaille 15v ja 5kk:den iässä.
Se sai elää pitkän ja terveen elämän, se ei koko ikänsä aikana sairastellut mitään.
Viimeisenä kesänä sen voimat kuitenkin alkoivat hiipua ja nisäkasvaimia tuli paljon.
Vaikea oli tehdä päätös milloin Pepitalla ei enää ole hyvä olla...
Hei!
VastaaPoistaMeillä on suunnitteilla toinen koira dreeverin rinnalle, tolleri olisi yksi kiinnostavimmista vaihtoehdoista. Tarkoitus olisi saada tollerista kaveria muihinkin harrastuksiin kuin metsästykseen, erityisesti vetokoiraharrastus kiinnostaisi. Onko oletettavaa, että tolleri sinkoaa täydestä vauhdista metsään uralta yhtä hanakasti, kuin dreeveri hajun saadessaan?
Onko tolleri mielestäsi miellyttämisen haluinen omistajaansa kohtaan? Toiveissa olisi koira, joka olisi vähän vähemmän itsepäinen koulutettava, kuin dreeveri.
Miten hyvin teillä on koirat touhunneet keskenään? Komentaako dreeveri toisen ihan tekemättömäksi, vai saavatko ne yhteiset leikit aikaiseksi?