Jahtikausi on parhaimmillaan.
Kaikenlainen metsästys sallittua. Mukavaahan se on, mutta onhan siinä varjopuolensakin.
Esimerkiksi tänään kerkesin juuri löysäämään Sannin hakuhommiin kun jostain pölähti norjanharmaa "työvaatteet" päällä paikalle. Päätin vaihtaa maisemaa kun tarkoituksena oli saada kunnon reeni aikaiseksi.
Linnunpyynti kaikelta osin ollut heikonlaista tälle syksylle. Hiukan on tietenkin meidän pieni Onni-vauva rajoittanut menemistäkin mutta joka viikko on molemmat lintukoirat kyllä metsälle päässeet.
Saldo tällähetkellä 6 kyyhkyä, 2 tavia ja yksi ukko-metso.
Pepita on ollut työntekiänä kaikissa linnuissa. Metsokin olis karannut tiputuspaikalta ikuisiksi ajoiksi(ketun ruuaksi) ilman Pepitaa.
Ruusa sen sijaan on jäänyt ilman saalista. Se sai hyviäkin lintuhaukkuja ennen kanalinnunaloitusta, mutta sitten kun pyssyn sai ottaa "völjyyn" niin eipäs se enää ole onnistunutkaan.
Jäniksen jallituskin on hiukan ottanut takapakkia aikaisemmista vuosista, nimittäin rutto on verottanut ankaralla kädellä meidän jäniskantaa. Ollaan silti ajoja saatu lähes aina kun tietää mennä oikeille "huudeille". Kaatojakin ihan mukavasti, Iistä vaan ei ilkeä vielä mennä ampumaan(Kuivaniemestä ja Kuusamosta).
Joiku on ruvennu ajelemaan ihan mukavasti. Tiellä ajminenkin näkyy onnistuvan kohtuu hyvin. Toki nuorelle koiralle sattuu vielä niitä "ei niin hyviä" päiviäkin sekaan.
Sanni porskuttaa entiseen malliin. Saas nähdä tohditaanko lähteä SM-kisoihinja maaotteluun Juukaan... Susiahan siellä on ihan riittävästi :(
Juoksuakin tässä jo Sannille odotellaan, pennuttaahan se olis tarkoitus jos vaan kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti