Alkaa olla kyntökelit meilläkin, ei ajovauhti päätä huimaa. Lunta pahimmillaan polven alle ja välissä hanki mikä ei kanna vaan jarraa. Onneksi siitä sisulla selviää ja ukkokin malttoi passissa tönöttää tarpeeksi kauan. Joikulle parintunnin ajosta.
Edellisestä kaadosta olikin jo kulunut reilu kuukausi.
Juoksu saisi jo alkaa. Kai se sieltä aikanaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti